Restless for adventure, but too scared to go out.

Kaikki muuttuu, Elämä on tosi vaikeeta aina hetkittäin, harva oikeesti tietää miun asioista nii paljoa ku ne luulee eikä ketään pitäs arvostella tai tuomita ilman että tietää enemmän.

viimeset kuukaudet on ollu tosi rankkoja enkä tiijä mite muute enää tunteitani purkaisin ku kirjottamalla niistä tänne.. kaikkea on tapahtunu nii paljon tän talven aikana ja se on muuttanu miuta ihmisenä tosi paljon. En osaa sanoo hyvää vai huonoo suuntaan...

Mutta kaikesta miu angstista ja itsevihasta ja muusta huolimatta, oon iha HELVETIN kiitollinen miu ystäville, jotka on ollu tukena ihan kaikessa ja tiijän että työ tuutte olemaan aina. Rakastan teitä tosissani niin paljo ku vaa voi, sanat ei riitä kuvaamaan. Oon aika varma että meijät tehtii toisillemme mittatilaustyönä.
~PINJA SALAKKA JA KATJA TSYKAREV. MINÄ.RAKASTAN.TEITÄ.~

Ja tietysti miun pitää myös kiittää erästä herra X:sää... Kiitos että opetit miulle ettei mikää oo pysyvää.. Jos ei oikeesti halua. En voi elää ilman siulta. Anteeks, voin mie.
Oon löytäny jotai parempaa<3

 *Vaikka välillä elämän ilo on kaameen hukassa, eikä mikää tunnu miltää, Ei koskaa nii paskaa ettei jotai hyvääkii. Jos mie saisin jonku muistutuksen tosta joka päivä, ei tarviis olla onneton. Tietäis että kaikki kääntyy vielä parhain päin.*


Mutta juu, anteeksi hirveä angstipäivitys.. tää on nyt miun päiväkirja! :')

Taustalla soi:  http://www.youtube.com/watch?v=6yfxca-2BU0

 Koska onhan se.

<3:Nofuture