28.4.2013

Freedom blade.I'm free at last.

Mie en osaa enää olla yksin, enkä haluakkaa olla...
Inhottaa, miulla on sellane fiilis että ku kerrankii oon ees vähä lähempänä onnea ku yleesä nii ei se sitte kaua kestä ja yht äkkii havahun siihe että kaikki mitä oon isolla vaivalla ja koko sydämmelläni rakentanu kaatuu ja pirstoutuu..
Miusta vaa alkaa pikku hiljaa oikeesti tuntuu siltä että kaikki muut saa olla onnellisia, paitsi minä.
(kaamee teiniangsti blogi mullakii.. saatanan säälittävää (x.. )

http://www.youtube.com/watch?v=3pxwFJlNyh0&list=RD02EqJXywu3L7k

~Hey you there, with those big green eyes and smile that I can't never forget.. can you help me, please, give me my leather wings back, so I can be free at last.~


-Nofuture

2 kommenttia:

  1. Elämä on pirstoutumista ja hajoamista, mut myös nousemista ja heräämistä. Itselläni on ainaki helpompi olla ku hyväksyn sen, ettei oikeestaan mikään mee koskaan niinku suunnittelee, ja kaikella on kaks puolta. Välillä sattuu niin kovaa ettei meinaa kestää edes tietoa siitä että täällä pitäs olla vielä ne 60 vuotta ainaki, mut välillä taas tapahtuu niin ihania asioita että haluaa yrittää malttaa olla niiden kipujen kanssa, kunnes helpottaa. Missä muualla ois yhtä kauniita asioita ku elämässä ja luonnon kiertokulussa. Loppujen lopuks me ollaan vaan osa jotain suurta ja ollaan samaan aikaan kovin pieniä ja vaivaisia mutta suuria ja tärkeitä. Tieto siitä että kuulun tänne, sillä osaan hengittää, kävellä ja puhua tuo lohtua. En välttämättä oo paras ihminen tsemppaamaan ketään mut elän tiedolla että kaiken voi menettää, mut tärkeintä on ettei unohda rakastaa itseään ja niitä asioita mitkä tuottaa itselleen hyvän, levollisen olon. Elämä on täynnä vaa vaiheita, jotkut paskoja ja jotkut hyviä. Jotkut taas menettelee. En puhu tästä sen takii että omat paskat vaiheet ois jotenki ohi ja oisin valaistunut vaa sen takia että haluun jakaa sen mikä mut on saanu aivan pienesti jaksamaan kaiken teiniyden, sekasorron, karseen itsetuntokriisin ja ihmissuhde ongelmien keskellä. Nillä avuilla mennään mitä on ja ne avut ollaan me itse. Tsemppiä siis.

    Terkkuterkuin hilja

    VastaaPoista
  2. ps. hymiö unohtu :)

    VastaaPoista