Kuvia kun istuin yöbussissa
matkalla lähelle kotia
jonkun aikuisen naisen kotiin
sen talon ikkunat olivat muurattu umpeen
lupasivat viiniä
musiikkia menneiltä vuosikymmeniltä
tuntemattomia
joilla kaikilla oli väärät mielet
huutoa ja riitaa
yö kääntyy aamuun
kerään tavarani vähin äänin
mietin lähtöä
miten tilanne on muistutus yksinäisyydestä
myrskyisä taivas
eksyneenä
varjoihin sekoittuvat hahmot
oudot muodot kynttilänvalossa
ovat kuitenkin minulle vanhoja ystäviä
kaadan vielä lasillisen
turha enää paeta
aurinko ei kuitenkaan nouse
vaikka aamu sarastaakin
jään siihen kuuntelemaan humalaisen miehen levotonta unta
naisen kotiin ei ulkoa valo pääse
asuntoni on lähellä
mutta juuri nyt
makaan tässä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti