Aurinkoisella niityllä
minä, sinä, hän.
Voitiin yhdessä unohtaa
aika, paha
murheet, raha.
Hän oli uninen ja pahoinvoiva
sinä onnellinen ja säteilit valoa.
Minä vain kuuluin kolmioon
joka rakennettiin rakkaudesta.
Outo bändi soitti taustalla
toivoimme ettei se ikinä lopeta.
Meillä on ikuisuus sylissämme
käytetään se kunnolla.
Kaipa useampaan kertaan jo
sanottu ne sanat.
Nautitaan nyt hiljaisuudesta
sitä ei aika tapa.
Muistan vielä ne loputtomat illat
lehdet satoivat maahan.
Sytytimme savukkeet
sitten puhuttiin avaruudesta.
Maattiinkasteisella nurmella
sinä silitit minun tukkaa
olin kuin kissa.
Hän kai nukkui jo
voi miten paljon hän missaa.
Näin te opetitte rakkaudesta.
Nyt sen lukitsen arkkuun,
käytän vain tarvittaessa.
Kunnes se päivä koittaa
voimme nauttia hiljaisuudesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti